torstai 28. marraskuuta 2013

Huovutusta...

Kädentaitojen messuilta ostamani villat on päässeet käsittelyyn! Huovuttaminen on jotenkin niin terapeuttista... Kätensä jäjen näkee välittömästi ja villa on niin ihanan pehmeää ja elävää materiaalia työstettäväksi. Tykkään! Kaiken lisäksi, kerrankin on vara tehdä virheitä :D Heti ei tarvii tulla täydellistä, kun työtään voi muokata ja villaa lisätä. Touhuun tarvitaan huovutusvillaa, jota kannattaa melkeimpä tilata netistä, ellei sit satu asumaan sellaisella paikkakunnalla, jossa villaa tehdään. Askarteluliikkeiden pikkuruiset villapussit on kamalan kalliita, eikä niillä pitkälle pötki. Tarvitset myös huovutusneulan, niitä saa sieltä mistä villojakin ja tietty alustan. Alustaksi käy styroksi, tai vaikkapa paksu pesusienen tapainen lätty. Ja sitten vaan villaa alustalle ja tökkimään neulalla :D Lisäile villaa vähitelleen ja käännä välillä työn puolta, ettei se tartu alustaan kiinni. Neulalla on tarkoitus tökkiä pystysuoraan ja syvään, sillon homma toimii niin kun kuuluu...

Tässä työn alla sydän
Ja pari valmista sydäntä

Sain joskus vuosia sitten tuparilahjaksi huovutetun leivän suolapaketin kera. Suolat on syöty aikapäiviä sitten, mutta leipä on ahkerassa käytössä edelleen! Se on mainio pannunalunen ja sopii aiheena keittiöön hienosti. Tein itsekin eilen pari leipää. Leivän sisällä on villapiposta leikatut pyörylät, jotka säästää hieman villan menekkiä. Leivän paksuus on noin 2cm, halkaisija 21cm ja villaa meni 50g per leipä. Kuulostaa vähältä, mutta on oikeesti melkoinen kasa, koska villa on niin kevyttä! 

Huovutettu leipä

maanantai 18. marraskuuta 2013

Kädentaitojen messut

Eilen kävin Kädentaitojen messuilla Tampereella elämäni ensimmäistä kertaa! Kokemus oli kaiken kaikkiaan hieno! Pää pursuaa vieläkin kaikesta tarjonnasta ja yritän palautella mieleeni erilaisia ideoita, joita sieltä poimin mukaani. Mieli palaa päästä kokeilemaan ja tekemään! Pajusta voisi kokeilla jotain :) Se on materiaalina mulle melko uusi... Kukkakaupassa tosin olen joitain kransseja tehnyt, mutta en sitten sen kummosempia. Pajupaja oli tuonut upeita töitä messuille! Ei voi kuin ihailla sitä taitoa ja luovuutta, joka yrittäjällä on :) Alla pari kuvaa Pajupajan töistä. Netistä löytyy osoitteella www.pajupaja.fi


Silmiin pisti korutarjonnan paljous. Sitä tuntui olevan joka toisessa kojussa. Jos jonkinlaista helmeä ja helyä. Korujen teko lienee hyvin suosittua näinä päivinä? Olen itsekkin joskus tehnyt muutaman korun, mutta olen enemmän aidon kullan ystävä :) Vaikkakin... villahelmiä saattaisin pitää :D Villa on materiaalina niin ihanaa... Lämmintä, pehmeää, helppoa työstää. Huovuttaminen on minun kohdalla vielä aivan lapsen kengissä. Mutta minusta on ihana kokeilla aina jotain uutta! Nytkin ostin villoja ja toiveissa on yhtä sun toista villiä, vaan saa nähdä mitä ajatuksista toteutuu.. ts. mitä onnistun osaamaan :) Tässä pari otosta Tuulensuun tilan ihanista villatöistä. Todella hienoja hevosia, joihin tekijä on onnistunut upeasti luomaan persoonallisuuden ja yksilöllisyyden! Yrityksellä ei ole nettisivuja, mutta yhteyttä voi ottaa ja tuotteita tilata; tuulensuuntila@gmail.com




Esillä oli myös paljon erilaisia kynttilöitä. Ainoatakaan valmista kynttilää en ostanut, vaan poimin ideoita pääkoppaani- toivottavasti ymmärtävät pysyä siellä ;) Sen sijaan ostin sydänlankaa ja parafiinia. Aivan lähipäivinä aion laittaa taas kynttiläpajan pystyyn... Säästän muuten aina kaikki vanhat jämät ja pätkät. Sitten kun alan valamaan uusia kynttilöitä mäiskin vasaralla pätkiä, niin että saan niistä sydänlangat irti ja sinne vaan muun massan joukkoon vanhat palat syntymään uusiksi kauniiksi kynttilöiksi.

Lähtiessäni vastasin vielä kyselyyn. Annoin risuja parkkipaikan järjestelyistä. Parkkisedät ajattivat huisin kuuseen väittäen, että kaikki muu on täynnä ja kävellessäni huisin kuusesta hallille laskin helposti kuusi vapaata paikkaa sillä reunalla parkkista. Kuinka monta niitä oli toisella reunalla? En halua valittaa, mutta hiukan ketutti... Toinen juttu mistä annoin risuja oli messujen suuruus. Kaikkea oli aivan liikaa! Tuntui jo eka hallin käveltyäni, että päässä humisee, eikä jaksa enää ottaa vastaan ja keskittyä muuhun tarjontaan, jota oli kuitenkin vielä kolme hallia jäljellä!! Summa summarum, ihanaa, että tällaiset messut on olemassa. Ja melkoisella varmuudella menen ensi vuonnakin! Ja otan muuten mukaani semmosen pyörällisen perästä vedettävän matkalaukun! Kaikkien ostosten kantaminen koko päivän alkoi meinaan tuntua työltä :D